Category: Media

12065860_914066355338582_2537038407474237117_n

 

Saw the wet patch on the seat.. hmm, was it Coca-Cola? No it wasn’t. It’s a bad case of diarrhea. Wasserscheiβe aside, what else was going on during the three week European tour? It was a non stop touring party with all the classic characters, dingy rock clubs and great gigs.

 

Besides the music there were of course all the side effects of being in a rock n’ roll band. Here’s a list of few things that the members of Luxury Toys had to go through in order to go there and come back:

Member A: Not going on stage because the opening song doesn’t exist. Then after arriving to the stage, stumbling and falling flat on the floor. Couldn’t get up, so had to perform the songs lying behind the amplifiers and trying not to pass out.

Member B: Trying to hit the singer with his guitar. After the show, trying to hit the singer with his fist. Backstage staring the local band with the up coming murder in his eyes. In a buss fighting Dionysos and losing. Hit by the bottle of wine, cut, battered and bruised, but easing the pain by dancing with Mr. Tambourine Man.

Member C: Pass out on the pool table. Puke to the urinal. Go to the ladies room and get naked. Puke in the pint of beer. Play flawlessly.

Member D: Spraining his ankle but walking because of the ever healing effect of vodka bottle or two in a day. Joining in the unholy matrimony with some Latvian girl (again) and wed by the man who calls himself Kraken.

Member E: Drinking wine and booze from the funnel and making everybody else drink too. Also passing out on the pool table (seems to be some kind of band ritual) and after every show complaining about how shit did it sound and leaving the band, kicking someone out of the band or then just plain breaking up the band.

SAMA SUOMEKSI: Luxury Toys rundasi Euroopassa vajaat kolme viikkoa eikä The Replacements -ohjekirjasta jäänyt kääntämättä yhtäkään sivua. Esitykset vaihtelivat illasta riippuen musiikkiteatterin, koomajamin ja kauniin akustisen popin välillä. Joku keikka oli PA-treenit kolmesta ihmisestä ja neljästä koirasta koostuvalle yleisölle, ja toinen keikka taas saattoi olla satojen ihmisten edessä tapahtuva suuren lavan spektaakkeli.

Rundin tunnusväri oli keltainen. Tuplatripla-screwdriver oli 20 päivän ruokavalio. Viikonpäivät oli nimetty pääsiäishenkisin etuliittein, kuten känni-maanantai tai huora-torstai. Maat ja kaupungit vaihtuivat, mutta maisema ei. ”Bussi, huoltoasema, baari, bussi, huoltoasema, baari” -rotaatio olkoon vastaus kaikille niille, jotka kyselevät yhtyeen jäseniltä, minkälainen mikäkin kaupunki oli.

Kuskimme Johannes Saari onneksi piti meidät kartalla siitä, missä milloinkin ollaan: ”Praha, Tsekki. Tänään vielä paistaa aurinko ja pitkä kiertuekin alkaa kääntyä kotia kohti. Edessä vaan siintää Itäinen Pimeys, Luciferin Puola, Örkkien Maa. Eli huomenna kun laitetaan koneet käyntiin aamuyöstä niin saa ajella keskiaikaisia kärryteitä täydessä pimeydessä, sudet ulvoo ja taivaalta sataa enkelten verta.” Asiansa tunteva ja osaava herrasmies siis kyseessä.

Kauneinta kiertueessa oli se, ettei siellä kukaan ollut mukana ironisesti läpällä. ”Miten te jaksatte? Miks te meette? Onks siitä jotain hyötyä? -kuuluvat insinöörimoodissa ajattelevien kysymykset. Mielipuolimoodissa olevat eivät voi noihin vastata muuta kuin, että ”buugien vuoksi”. Vastaus saattaa kuulostaa aivovammalta, mutta noita asioita ei voi selittää henkilölle, joka ei ole ollut moisella rundilla. Go there and come back! Then you know.

Jälkinäytös:

 

Eräänä aamuna Lesteri laittoi Tompan ostamaan itselleen huoltoasemalta viskipullon, ja kysyi: ”mitä jäin velkaa?” ”Hittibiisin.”, kuului vastaus.

Studiotrip: The raped midgets from the dungeons of the recording studio

 

What a pain in the ass! Screamed a midget while being raped by an elephant. That’s how it was for us. Recording the upcoming Luxury Toys album entitled “The Rest is Noise” was a dark vortex, which sucked the life out of anyone or anything near it. Creative headaches started after the band was finished with the basic tracks. Drums, bass and rhythm guitars were cut live in the studio with natural LToys-groove, but the vocals and other overdubs took almost longer than it takes for our planet to decay.

Vocals were recorded in a perfectly suitable Lester Brisco -manner. There was an original melody structure, which then got changed twelve times. Then there were the original titles and lyrics, which were changed a few times because of the Intergalactic Society of Hornless Unicorns told so. Possessed by the ancient Navajo-spirit, Lester managed to sing the damn songs and the album was ready for the mixing stage.

The mixing was.. well try this: how to get the sound of a whispering ghost? And more precisely the ghost who is stuck in the airlock of a submarine circulating somewhere in outer space? And that was only one wish that the band had for this three second snippet in this one song. The guitar sound and all the other layering and fattening of the thing is another matter.

Then there was the cover. Well there still is a cover, but the artist probably hung himself from an apple tree. Actually he is hanging from the same tree with the rest of the people involved with the record. Consider the collateral damage and harm done. Well at least the raped midgets still march on.

Sama suomeksi:

No voe herranperkele taas! Dodge-Letku repi pelihousunsa. Avausbiisissä kuultava viulumelodia oli basistin mielestä niin totaalisen paska, että mies erosi bändistä. LT sai onneksi uuden basistin, joka näyttää ihan Letkulta. Matias oli sitä mieltä, että kakkosbiisiin selvin päin äänitetyt kännipuhelut eivät ole oikea tapa täyttää kappaleen lopussa kuultavaa 40 sekunnin osiota, jonka Matias vaati levylle, ja johon kukaan ei lopulta keksinyt mitään. Tomppa äänitti kolmosraitaa varten kahdeksan tuntia koirakollaasia. Neljännen kappaleen kohdalla Matzo ”MTZ” Matzonen saapui studiolle ja ilmoitti, että touhu kuulostaa kipeän pimpin nuolemiselta. Sen jälkeen mies asensi studioon Matzo-valot, juotti laulajalle viinaa, piti bordelliaiheisen monologin, ja käski äänittämään kappaleen uudestaan voodoo-pääkalloin koristelemassaan huoneessa. Heti kuulosti ”69 96” -nimeä totteleva kappale paremmalta.

Loppulevy sujuikin sitten sateenkaaren alla käsi kädessä tanssien. Kaikki meni oikein mainiosti. Muutama henkilö roikkunee tätä kirjoittaessa hirressä, mutta ainakin yhtyeen viisi urheaa lammasta pääsevät kesälaitumille uusi levy takalistossa. Tiesittekö, ettei lampailla ole sulkijalihasta. Entä, kuinka kuvan raiskatut kääpiöt liittyvät levytykseen?

Luxury Toysin toinen pitkäsoitto ”The Rest Is Noise” julkaistaan, myydään, lahjoitetaan, varastetaan, kehystetään, kullataan, poltetaan: 22.5.2015 (digi) / 5.6.2015 (CD)

Hola ystävät!

Euroopasta selvittiin voittajina, vaan ei auta duunia on painettava! Tulevaisuus tuo muassaan suuria ja kummia, stay tuned for more LT madness!

Innokkaat pojat kiittää ja kumartaa herran orkestereita Peekaboo Primatea sekä Manzanaa. Unohtamatta herraskansaa Matzo & KuskiTolonen

PS:

LT keikkailee ahkerasti heinäkuussa ja vähän myöhemminkin! Zeggaa keikkakalenteri

Promokuvat